Lähtö

Oli lopetettava työt ja käännettävä ajatukset Ahvenanmaalle lähtemiseen. Ihmisen on vaikea irrottautua aina siitä missä on. Mietin mitä minun ostettava. Uudet pyörälaukut, kamera, sateen kestävät kenkäsuojat. Kun sain päätettyä että en osta mitään, tuntui paremmalta. Tai, no yhden pyörälaukun ostin etutankoon. SIihen saa kartan ja se on jo osoittautunut hyväksi.
Testasin repun kiinnitystä tarakalle pakkausremmeille. Kyllä se pysyy. Ja upeaa kun tavaraa ei voi ottaa kovin paljoa. Vaatettakin on pakko pestä paikan päällä. Se on mukavaa.

Ajelin lasinsirpaleita väistellen rautatieasemalle. Kesän paras lämpö oli yhtäkkiä haihtunut, mutta oli kuitenkin lämmintä ja kaunista. Virkailija totesi kuin ihmetellen että pyörälleni saatiin paikkalippu Turkuun. Se ei näköjään ollutkaan itsestäänselvyysä. Pyöräpaikkoja on IC-junissa rajallisesti. Matka meni hulppeaa 130 km/h vauhtia ja niin sitä saavuttiin Turkuun. Siellä oli kylmä, pilvistä ja tuulista. Olin printannut googlemapsista kartan asemalta Youth Hostel Turkuun. Iskin sen pyörälaukun pintaan ja menoksi.